Vain kirkkaita päiviä?

Elämässä on joskus vaikeita jaksoja. Masennus, ärtymys ja aikaansaamattomuus ovat tuttuja minullekin. On päiviä, jolloin ei jaksaisi nousta sängystä ja raahautua opiskelemaan. On päiviä, jolloin kaikki stressaa ja pienetkin asiat itkettävät. Taustalla voi olla psykologisia tai ihan vain fyysisiä syitä: jonkinlaisia kipuja ja särkyjä kuitenkin.

Maailmassa kaikki ei mene hyvin eikä jokainen päivä suju täydellisesti. Ihmissuhteisiin tulee monimutkaisia solmuja ja elämän suunnitelmiin tulee muutoksia. Silloin edes kristinusko ja rakastava Jumala eivät saa mieltä paremmaksi, vaikka kuinka yrittäisi muistaa Herran hyvyyttä. On ihan normaalia, että joskus on paha olla. Kristinusko ei tarkoita sitä, etteikö sellaisia tunteita saisi kokea. Jossain vaiheessa jokaisen elämässä tulee vastoinkäymisiä, ja niiden edessä saa olla heikko ja voimaton. 

Vaikka joku ongelma tai suhdekoukero veisikin suurimman osan aivokapasiteetista, katse kannattaa tietoisesti kohdistaa tärkeimpään. Raamatun lukemisesta voi saada lohtua arkisiinkin ongelmiin - samoin rukous auttaa. Vaikka kenellekään muulle ei oloaan voisi sanoiksi pukea, Jumalalle voi. Ja Jumala tietää ja ymmärtää. Toisen kristityn avun ja esirukouksen pyytäminen on myös kokemukseni mukaan osoittautunut suureksi avuksi.

Synkkyyden keskellä on hyvä muistaa, että tulevaisuudessa on luvassa myös kirkkaita päiviä. Tiedän kyllä itsekin, miten toivottomalta asiat joskus tuntuvat. Silloin ei ole helppoa nähdä valoa tunnelin päässä. Valo on silti siellä, ja se valo on Jumalan hyvyyttä. Raamatussa on sanottu: "Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen." Room. 8:28. Vaihtoehtoisesti teksti voidaan suomentaa "Jumala johtaa kaiken niiden parhaaksi, jotka häntä rakastavat." 

Meillä ei siis ole mitään pelättävää, vaikka siltä tuntuisikin. Jumala ei ole meitä hylännyt eikä turhaan anna omiansa vahingoitettavan. Minäkin uskon omissa vastoinkäymisissäni siihen, että ne ovat osa suurempaa suunnitelmaa. Se ajatus kantaa läpi harmaiden päivien ja synkkien ajatusten. Jotain sellaista on luvassa, että kaikki tämä tulee olemaan tarpeen. Jotain niin hyvää on luvassa, että tämä on siihen verrattuna pieni kärsimys. Nyt täytyy vain odottaa.

Kukaan tuskin nauttii synkkyyteen vajoamisesta - itselläni viime viikot ovat kuluneet ikäviä ajatuksia vastaan taistellessa ja parempaa oloa tavoitellessa. Subjektiivisen kokemukseni perusteella voisin yleistää, että suruihin ja ongelmiin parasta lääkettä ovat rukous, Raamattu ja rakkaus. Rakkaudella tarkoitan sekä täydellisen Isän rakkautta että lähimmäisten antamaa tukea ja apua. On uskomatonta, miten paljon toiselle ihmiselle puhuminen voi auttaa. Joskus asioista ei kuitenkaan voi tai uskalla puhua toisille, ja silloin Isä kuuntelee aina. Rukous on erinomaista sielunhoidollista keskustelua, koska toinen keskustelun osapuoli on täydellisen hyvä ja viisas (arvaa, kumpi).

Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että Jumalan armo ja hyvyys on ikuista. Mitä ikinä elämässäsi tapahtuukin, Jumala on sen edeltä nähnyt ja tietää sen tarkoituksen. Sinun vaikeaksi tehtäväksesi jää luottaminen Jumalan sanaan ja viisauteen.

Siunausta!